Ruskaviesti 2/2011

Suomen Ruskaliiton edustajiston kokouksen, 30.3.2011, päätöksen mukaisesti on liiton toimittaman PAPERISEN Ruska-lehden toimitus toistaiseksi keskeytetty taloudellisiin syihin perustuen.

Tämä Ruska-Viesti on toinen uuden puheenjohtajan viesti jäsenyhdistyksille.

Suomen Ruskaliiton hallituksen kokous 25.5.2011

Ruskaliiton hallitus kokoontui täysimääräisenä ensimmäiseen kokoukseensa Helsinkiin

toukokuun lopuilla. Heti alkuun suoritettiin esittäytyminen, olihan joukossa useita toisilleen lähes tuntemattomia henkilöitä eri puolilta Suomea. Mukana kokouksessa oli myös aikaisempi liiton hallituksen puheenjohtaja Elsa Stenroos kutsuttuna varajäsenenä.

Kokouskutsu oli toimitettu kaikille sähköpostilla ja se hyväksyttiinkin kutsumenettelyksi myös jatkossa.

Kokouksen alussa todettiin edustajainkokouksen pöytäkirjan päätökset ja samoin edellisen hallituksen viimeisen kokouksen päätökset, jotka osaltaan vaikuttivat toiminnan jatkumiseen.

Liiton rahatilanne todettiin ja siihen liittyen tehtiin tilien käyttöä koskevat päätökset vastuuhenkilöiden vaihtuessa. Liiton rahavarojen vartijoina toimivat puheenjohtaja Pentti Kaukonen ja varapuheenjohtaja Leena Hänninen.

Suomen Ruskaliiton toimisto Helsingistä on tyhjennetty ja vuokrasopimus irtisanottu. Liiton toimistotehtävät hoituvat nykyisellään puheenjohtajan kotitoimistossa Oulussa.

Hallitus päätti siirtää Ruskaliiton arkistosta vuosien 1974-2004 asiakirjat Kansallisarkistoon ja asiaa hoitamaan valtuutettiin Elsa Stenroos

Ruskaliiton kotisivujen päivitystä hoitaneessa yrityksessä on tapahtunut sukupolven vaihdos ja tarvittavat tunnustiedot hävinneet. Kotisivut joudutaan uusimaan kokonaan.

Puheenjohtaja sai tehtäväkseen muodostaa sähköpostiosoitteiston jäsenyhdistyksistä siten, että vähintään yksi, mielellään kaksi, osoitetta jokaisesta yhdistyksestä saataisiin samaan listaan. Tällöin liiton ja yhdistyksien välinen tiedottaminen sähköisesti astuisi pitkän harppauksen eteenpäin.

Hallitus keskusteli pitkään Ruska-lehden toimittamisesta. Kuitenkin todettiin sen kokonaishinnan muodostuvat niin korkeaksi, ettei ainakaan toistaiseksi lehteä tehdä.

Sähköinen Ruska-Viesti, ensimmäinen numero, oli hallituksen tarkasteltavana ja se toimitetaan alkusyksystä (loppu kesästä) kaikille jäsenyhdistyksille. Paperiversiona niille yhdistyksille, joista ei sähköpostiosoitetta ole käytettävissä. Yhdistykset voivat halutessaan käyttää Ruska-Viestiä oman tiedottamisen osana.

Hallituksen myönteisen päätöksen mukaisesti, on Oulusta työryhmän toimesta, tehty projektiraha-anomus Raha-automaattiyhdistykselle. Tavoitteena on saada avustusta liiton ja jäsenyhdistyksien kotisivujen tekoon, keskinäisen tiedottamisen verkon luomiseen ja tarvittavaan koulutukseen niin liitossa kuin jäsenyhdistyksissäkin. Anomus lähti vaaditussa aikataulussa ja nyt vain odotellaan vastausta.

Elsa Stenroos Ruskaliiton kunniapuheenjohtajaksi

Hallitus kutsui pitkäaikaisen hallituksen puheenjohtajan Elsa Stenroosin Suomen Ruskaliiton kunniapuheenjohtajaksi yksimielisellä päätöksellään.

Kunniapuheenjohtajuudella halutaan kunnioittaa Elsan pitkää ja ansiokasta työtä Ruskaliiton hyväksi.

      

Hallituksen puheenjohtaja luovutti Elsa Stenroosille perinteisen rubiini-linnun ja Ruskaliiton tunnusta läheisesti muistuttavan uniikki kaulakorun.

Ruskaliiton sääntöjen uudistaminen

Hallitus perusti työryhmän uudistamaan Ruskaliiton säännöt vastaamaan paremmin nykyajan vaatimuksia ja toiminnan tavoitteita. Työryhmään valittiin hallituksesta Pentti Kaukonen, Leena Hänninen ja Jorma Jouppila sekä asiantuntijajäseneksi Kirsti Leino.

Tiedotusasiana oli valitettava viesti Lappeenrannasta, jossa paikallisen yhdistyksen toiminta on lopetettu vähäisen jäsenmäärän ja toiminnan vetäjien puuttumisen johdosta.

Jäsentietojen ilmoittaminen Ruskaliittoon

Jäsenyhdistyksien jäsenten osoitetietojen toimittaminen Ruskaliittoon lopetetaan, koska niillä ei ole käyttöä (ei postiteta lehteä kotiin) ja toisaalta se on nykyisen lain vastainen.

Jäsenyhdistyksien tulee pitää jäsenluettelot jäsenistään.

”Vie vanhus ulos” – kampanja

Kyseessä on Ikäinstituutin järjestämä valtakunnallinen kampanja vanhuksien ulkoiluttamiseen liittyen. Hallitus suosittelee jäsenyhdistyksiä osallistumaan kampanjaan ja tuomaan siten omaa toimintaansa esille paikallisesti.

Lisätietoja löytyy netistä: www.vievanhusulos.fi

Kampanja huipentuu valtakunnalliseen iäkkäiden ulkoilupäivään 6.10.2011.

Tämäkin tiedote jäsenyhdistyksille on hallituksen päätöksen mukainen, jolla toivotaan tiedonvälityksen Ruskaliiton, sen hallituksen ja jäsenyhdistyksien välillä toimivan ja siten kehittävän erityisesti jäseniin kohdistuvaa toimintaa.

Pöytäkirjaa mukaillen kirjoitti Pentti Kaukonen.

Hallituksen jäsenten esittelyt jatkuvat  [Jokaisen oman kirjoituksen mukaisesti:]

Marjatta Rautiainen

Revontultentie 4D, 96500 Rovaniemi, +358400915247, marjattar@gmail.com

Henkilötiedot: Syntynyt 26.12.1944 evakossa Ruotsissa pakolaisena, syntyperäinen rovaniemiläinen. Olen ollut naimisissa 27 vuotta, eronnut 1993. Kaksi poikaa 39-vuotias ja 45-vuotias

Työura: Olen toiminut 39 vuotta opetusalalla, niistä 24 vuotta historian opettajana enimmäkseen lukiossa Rovaniemellä Korkalovaaran lukiossa. Viimeiset 15 vuotta olin Rovaniemen aikuislukion/ammattilukion rehtorina. Olen jäänyt eläkkeelle 1.9.2008

Muu toiminta: Olen vuodesta 1991 lähtien ollut mukana kunnallispolitiikassa.

4 vuotta sosiaali- ja terveyslautakunnassa, 8 vuotta teknisessä lautakunnassa, Rovaniemen Energian hallituksessa, Rovaniemen koulutuskuntayhtymän hallituksessa, Rovaniemen tilaliikelaitoksen johtokunnassa, Rovaniemen teknisen tuotanto-osaston johtokunnassa (jatkuu edelleen …)

Koulutus: Olen historian maisteri 1980

Tämän hetkiset aktiviteetit: Rovaniemen Seudun Ruskayhdistyksen puheenjohtaja,

Rovaniemi Ounasvaara Rotaryklubin sihteeri, Kokoomuksen jäsen, Teen väitöskirjaa Lapin yliopistoon Toisen asteen koulutuksesta, Kuulun kirkkoon toistaiseksi,

Käyn huonekalujen entisöintikurssia kansalaisopistossa.

Viena Turja

Olen 69v., eläkkeellä oleva pankkitoimihenkilö Porista. Vanhuuseläkkeelle täysin palvelleena  2001. Lapsia on 4 ja lapsenlapsia 14. Ylioppilas v.1991 ja yo-merkonomi v.1995. Tietokoneen AB-ajokortti v. 2003.

Porin Ruskat ry:n hallituksessa ja taloudenhoitajana v:sta 2002 ja edelleen.

Alkuaan kotoisin Helsingistä, vv.1959-1964 Raumalla, Porissa 1964 – .

Pankkiaikana ay-aktiivi vv. 1987-2001, työsuojeluvaltuutettuna ja luottamushenkilönä, lamavuosien yt-neuvotteluja tuli käytyä aikoinaan. Vielä osa-aikatyössä eläkeaikana syksyyn 2010 asti. Työelämävuosia tuli paljon, vv. 1955-2010.

Satu Saravesi

Olen Satu Saravesi, 63-vuotias oulunsalolainen mummu. Perheeseeni kuuluu aviomies, kaksi jo aikuista lasta puolisoineen sekä kaksi pientä lastenlasta. Olen onnellinen, että saan ja saamme seurata pienokaisten kasvua varsin läheltä ja hoitaa heitä tarvittaessa. Mummun roolin koen kallisarvoisena ja tärkeänä.

Koulutukseltani olen peruskoulunopettaja ja KM. Olen kouluttautunut myös työnohjaajaksi.

Tosin en ole toiminut työnohjaajana vaan olen saanut hyödyntää sen antamia taitoja ja näkemyksiä töissä ja miksei myös omassa arjessa.

Jäätyäni eläkkeelle rehtorin virasta noin kolme vuotta sitten huomasin miettiväni, mitähän tulevaisuus tuo tullessaan. Työnihän oli ollut monipuolista, sillä rehtorin työn ohessa tein muutaman vuoden Oulun kaupungin perusopetuksen maahanmuuttajakoordinaattorin tehtäviä ja toimin myös yli kymmenen vuotta oppikirjantekijänä.

Nykyinen vapaus on täyttynyt kuitenkin muustakin kuin perheen touhuista, kotitöistä, mökkeilystä, ystävistä ja matkustamisesta. Yhdistystoiminnasta on tullut osa vapaa-aikaani.

Toimin kotiseutuseurassa ja Oulun Ruskayhdistyksen puheenjohtajana olen nyt kolmatta vuotta. Suomen Ruskaliiton hallituksessa olen toista kautta.

Olen vuorovaikutuksen ja tiimitöiden kannattaja. Ajattelen yhteisöllisyyden ja verkostoyhteistyön voimavaraksi. Elämässäni yritän toteuttaa mottoani, jonka mukaan onnellisuuteen vaaditaan jotain tekemistä, jonkun rakastamista ja tulevaisuuteen liittyviä toiveita tai suunnitelmia.

Jorma Jouppila, Seinäjoen Ruskayhdistyksen puheenjohtaja.

Olen ollut mukana Ruskayhdistyksessä kymmenisen vuotta. Puheenjohtajan tehtäviä hoidan neljättä vuotta. Ruskaliiton tehtävissä aloitan nyt ensimmäistä kautta.

Varsinaisen leipätyöni olen tehnyt Valtion rautateiden palveluksessa, noin 35 vuotta. Ensin punalakkisena junanlähettäjänä ja 15 vuotta, automaation lisääntyessä, junaliikenteen suunnittelijana ja ohjaajana rataosassa Seinäjoki – Ylivieska. Työn ohessa olin voimakkaasti mukana ammattiyhdistys-toiminnassa. Rautatievirkamiesliitto-Virkamiesliitto-TVK. Myös työsuojelutoiminta tuli tutuksi, samoin luottamusmiestoiminta vuosikymmenien aikana.

Kunnallispolitiikassa olin kolme kautta mukana eri lautakunnissa eli 12 vuotta. Olen ollut Vanhusneuvoston varajäsen neljä vuotta ja nyt olen Ikäneuvoston varsinainen jäsen. Olen mukana myös Wanha Värttinä nimisessä yhdistyksessä puheenjohtajana. Yhdistys ylläpitää 10 paikallista hoitokotia vammaisille Kurikassa.

Kaapo Mansnérus on ollut Savonlinnan Ruskayhdistyksen puheenjohtajana vuodesta 2009.

Hän tuli yhdistyksen jäseneksi vuonna 1997 kuntouduttuaan pari vuotta aiemmin työmatkalla sattuneesta liikenneonnettomuudesta ja päästyään tuolloin yksilölliselle varhaiseläkkeelle.

Toimittuaan yhdistyksen tilintarkastajan pari vuotta hänet valittiin yhdistyksen hallitukseen 2007.

Varsinaisen työelämän Kaapo Mansnérus on tehnyt opetus-, pankki- ja yrityselämän parissa. Mieluisimmat harrastukset löytyvät marjastuksen, kalastuksen, liikunnan sekä lukemisen lisäksi mökkeilystä. Mottonaan hän pitää totuutta, että mutteria voi kiertää kahteen suuntaan eli asioilla on yleensä kaksi puolta.

Poimittu kesäkuun Promo lehdestä

Promo-lehti on Terveyden edistämisen keskus ry:n julkaisema terveyden edistämisen lehti.

Terveyden edistämiskeskus Tekry on teettänyt kansalaiskyselyn terveyden edistämisestä.

Puolet (49 %) vastaajista pelkäsi, että suomalaisten tuloerot kasvavat entisestään. Kriittisimmin suhtautuivat 50 – 64-vuotiaat ja vähiten huolta tuloerojen kasvu aiheutti alle 25-vuotiaille.

Vastaajista 42 % olettaa myös terveyserojen kasvavan tulevaisuudessa.

Jopa 54 % katsoi, että hyvinvointia lisäävät toimenpiteet kohdistuvat tällä hetkellä ensisijaisesti hyväosaisiin. Samaa mieltä väitteestä olivat työttömät ja eläkeläiset. Viidesosa arveli, että tulevaisuudessa palveluiden saatavuus heikkenee.

* Tyytyväisimpiä ovat työterveyshuoltoon oikeutetut. Todelliset huolet alkavat, kun jää työttömänä tai eläkeläisenä kunnallisten valveluiden varaan, kommentoi Tekryn barometreistä vastannut kehityspäällikkö Pirjo Koskinen-Ollonqvist.

Usko horjuu

Keskimäärin vastaajat katsoivat, ettei lähitulevaisuus tuo suuria muutoksia terveyden edistämisen rakenteellisiin tekijöihin, kuten palveluihin ja työllisyyteen. Kansalaiset kokevat terveytensä hyväksi ja he luottavat läheisiinsä. Sen sijaan oma osallisuus huolestuttaa. Kansalaiset eivät luota siihen, että kaikki ihmiset tulisivat kuulluiksi ja kaikilla olisi mahdollisuus vaikuttaa. Pelot kohdistuvat tuloerokuiluun ja kansalaisten epätasa-arvoiseen kohteluun. Nämä kytkeytyvät hyvinvointiyhteiskunnan rakenteisiin ja palveluihin, joilla terveyttä tuotetaan ja jaetaan.

Katkelmat poimi Pentti Kaukonen Paula Launosen tekstistä. Koko lehti on luettavissa osoitteessa:

www.tekry.fi

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s