Toiminnallinen osallistumisoikeus on tukea tarvitsevan perusoikeus

Vetoomus päättäjille

Toiminnallinen osallistumisoikeus on tukea tarvitsevan perusoikeus

Yhteiskunnassamme puhutaan paljon hoivasta kohdistettuna eri ryhmiin, lapsiin, nuoriin, vanhuksiin, mutta toiminnallinen osallistumisoikeus jää unholaan. Erityisesti vanhusväestön osalta on tärkeätä mahdollistaa osallistuminen yhteiskuntaan syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Moni pitkän työuran tehnyt tuntee itsensä helposti tarpeettomaksi, kun työura päättyy. Tuntuu, ettei pitkällä työkokemuksella ole mitään käyttöä, voi jopa nolottaa.

Eläkeläinen, vielä vanhuuden nuoruuttaan elävä (alle 75-vuotias), tuntee helposti itsensä syrjäytetyksi. Päättäjiksi halutaan nuoria. Erityisen häiritsevää on, että kaikki eläkeläiset nähdään yhtensä suurena 65+ joukkona. Yhtään tutkimusta, kyselyä tai galluppia ei ole nähty, joka olisi suunnattu esimerkiksi 65-75-vuotiaille, 75-80-vuotiaille ja yli 80-vuotiaille erikseen. Ikähän ei ratkaise, vaan toimintakyky. Joukossamme on paljon yli 80-vuotiaita, jotka osallistuvat ja ajattelevat itsenäisesti ja vilkkaasti.

Eläkeläiset eivät ole yksi, yhtenäinen, joukko.

Nykyinen hoiva- ja avustamispuhe kohdistuu yli 85-vuotiaisiin. Perinteinen hoivakäsitys sopii osalle heistä. Toiminnallisuus heidän tukemisessaan on ihan muuta kuin nuorempien kohdalla. Voidaan puhua virkistyksen tarpeesta. Ulkoilu, vierailut, kahvikekkerit terveiden kesken ovat tarpeen. Kortinpeluu on monista virkistävää yhdessäoloa.

Hiukan nuorempien eläkeläisten 75-85-vuotiaiden kohdalla asiat ovat toisin. Tuossa iässä olevien ihmisten maailmassa tietokone ja internet ovat toiminnallisia haasteita, joiden haltuunotto osallistaisi tähän yhteiskuntaan ratkaisevalla tavalla. Kokemuksien perusteella varsinkin naisten asenteet estävät tietokoneen käytön oppimista. Yksi haaste olisi saada tuo ryhmä mukaan tietoyhteiskuntaan. Tälle ryhmälle maksuttomat tietokoneen käyttökurssit olisivat osallistamista. Eläkeläistiloihin olisi saatava tietokoneita, joilla voisi hoitaa asioita ja jossa tuki ja opastus olisi käytettävissä.

Oma ryhmänsä ovat 65-75-vuotiaat. Tuossa iässä ei edes tunneta olevan vanhoja, edellyttäen, että on terve. Tässä ryhmässä monet eivät myöskään tunne olevansa minkäänlaisen aktivoinnin tarpeessa. On lastenlapset ja harrastukset ja monilla vapaaehtoistyö eri organisaatioiden kautta. Toiminnallisuus on laajaa ja monilla juuri eläköityvillä on myös omien vanhempien hoivaaminen keskeistä, myös puolison omaishoito on laajaa. Monet omaishoitajat ovat yli 65-vuotiaita.

Toiminnalliseen osallistumiseen tuskin on suoranaisia esteitä.

Enemmänkin on kyse asenteista, jotka eivät katso eläkkeellä olevia ihan täysivaltaisina osaajina edes omissa ratkaisuissaan. On syntynyt joukko ammattilaisia, jotka tuntuvat ratkaisevan kaikkien toiminnan tarpeen. Työssä olevan aikuisen tuntuu olevan vaikeata hyväksyä, että eläkeläinen on oman elämänsä tuntija. Holhoava suhtautuminen on Suomessa pitkä perinne.  ’Patronizing’ –asennetta saattaa loukkaavuuteen asti olla muun muassa pankissa ja lääkärissä.

Toiminnallisuus ei saisi olla itseisarvo, mutta osallistumisoikeus kyllä.

Osallistua voi myös sivusta seuraamalla, eikä sen tarvitse olla syrjäytymistä.

Toivomme Teidän omalta osaltanne vievän vetoomuksessa esittämiämme asioita eteenpäin ja haluavan näin varmistaa vanhuksille hyvät osallistumisoikeudet.

Suomen Ruskaliitto ry

Pentti Kaukonen

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s